Angelniemi





keskiviikko 25. elokuuta 2010

Muurari Aarne herää

Kevään aurinko sulattaa lumen alta esiin syksyiset kynnökset. Varhainen töyhtöhyyppä lennähtää pellolle, nokkaisee pälvien alta paljastunutta paidankaulusta, rääkäisee pelästyneenä ja nousee takaisin siivilleen. Paita kohoaa mustien kynnösviillosten välistä ja paidan mukana talvihorroksesta herää muurari Aarne. Multa tuoksuu rakennusten kevättä.




Aarne kiskoo esiin polkupyöränsä ja kuivuneella rapningilla vuoratun muurarinreppunsa. Leiskauttaa kolistelevan repun selkäänsä ja jatkaa matkaansa siitä, mihin marraskuun kylmissä nukahti. Lumen alla ovat nukkuneet rauhassaan Aarne ja reppu, kauniisti posket kynnösvakoon painettuina, elon suojassa koko synkän talven yli. Kevät! Kevät! Mökkien muurit huutavat korjaajaa. Aarne ja lusikka ja vasara, reppu ja polkupyörä lähtevät taas ansioon.



Kurkkua kuivaa. Aarne kaivaa repustaan pullon, tirkistää lasin läpi – olisko tilkka vielä jäljellä? Mestari tyhjentää pohjat, heittää pullon ojaan ja lähtee pyöränsä vakaasti ohjaamana kylille muuraamaan, rappaamaan, flammaamaan, hankkimaan kevään ensi tienestiä.



Repsikka kantaa sinkkiämpärilisen pruukkia mestarin eteen. Tämä polttelee rauhassa Klubi-sätkänsä, puhelee ummet lammet, politiikkaa, maailman menoa, työmiehen ankaraa osaa herrojen maailmassa ja lopettaa joutavat jutut vasta, kun apumies yskäisee. Muurari Aarne katsoo arvostelevasti repsikan laastiämpäriä, on ahmaisevinaan kourallisen pruukkia suuhunsa, kuin maistaakseen ja sylkäisee sen jälkeen räkälöntin porraspuulle.

– Semmos pruukki, ko kananpaska, kuuluu mestarin tuomio.

Mutta saman tien hän nyökkää repsikalle hyväksyvästi, vinkkaa silmää ja pistää päälle röhönaurun. Apupojan vaivalla sekoittama puuro on saanut mestarin hyväksynnän ja urakka alkaa. Illalla pistetään tuvan lämmössä isännän kanssa plöröt kahviin ja pullo pöydänjalan viereen. Lauantaina on urakka valmis, muuri muurattu ja hormi sliipattu, siksi kurkku onkin taas kuiva kuin santapaperi. Onneksi isäntä on muistanut varata savupullon.



Keväästä kesään ja syksyyn, sementistä, sannasta, pulloista ja tiilistä on rakennettu muurari Aarnen elämä.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti